Birger Kaipiainen oli tarkkaillut lintuja jo pienestä pitäen. Kouluaikana yksi luokkatovereista – Kuoviksi kutsuttu – perehdytti Birgeriäkin lintujen elämään Vanhankaupungin lahdella. Toverin mukaan linnuilla on rinnassaan kello, jonka avulla muuttolento ajoittuu oikein. Birgerin kuovilla kello on ensin kaulassa, sittemmin pitkin vartaloa upotettuna; toisinaan kellot peittävät kyljet miltei kokonaan.

Kuovi-teeman huipentumana oli Milanon Triennalen Suomen osaston näyttely vuonna 1960. Milanoon valmistui puolisen tusinaa kuovia, jotka ihastuttivat katsojat ja toivat taiteilijalle Grand Prix-palkinnon.

Lähde: Taideteollisuusmuseon julkaisu nro 32, 1989